Perjantaina oli Aatun leikkauspäivä. Päivä ja alkuilta meni nukkuessa mutta sitten alkoi se ikävämpi osuus. Kipulääkkeitä oli ja puolikaksitoista yöllä annoin ensimmäisen oikein vahvan. Ei mitään apua sitten mentiin aamu viiteen ja annoin seuraavan ja sitten tuli uni, molemmille. Meillä oli peti alakerran leikkihuoneen lattialla ja iltakahdeksasta alkaen olin Aatun vieressä ja kokoajan rapsutin, jos käsipysähtyi alkoi itku. Menihän se yö noinkin, mutta aamulla olin kyllä kun zombi. Puoli seitsemän soi kello Jenny tuli Aatun kanssa ja minä lähdin metsään Alman ja Aadan kanssa, ennen kuin Jennyn piti lähteä töihin, ei haluttu jättää Aatua yksin siksi vuoron vaihto. Aatu oli vielä levoton kunnes päivällä puoli kaksi annoin taas semmosen vahvan lääkkeen, sen jälkeen Aatu ruhoittui ja seuraava yökin meni ihan rauhallisesti nukkuen. Eli pahin taitaa olla takana päin. Onneksi blush
Potilas

Tänään oltiin pitkästä aikaa kaymässä mökillä. Tiedossa oli että nurmikko on ajettava ja voi pojat mutt kyllä se pitkä olikin. Pakko oli haravoida leikkuun jälkeen ja tulihan sitä kolme kottikärryllistä tavaraa, eli mukavasti oli hommaa. Ilma oli ihana mikäs siellä oli touhutessa. Ensiviikonloppuna tulee mun ja Aadan ja Alman seuraksi Sanna ja Minni yökylään mökille eli tyttöporukassa siellä säpistään.
Muutama kuva tältä päivältä.
Aada heart
Alma heart
Mitä se Peruu siellä pellolla touhuaa?
Ahaa puimuri enlightened
Antaa Pertun puida smiley